Kehräystä ja sähinää

No nyt se on täällä!



Elmeri saapui eilen illalla pitkän junamatkan jälkeen uuteen kotiinsa. Matka oli mennyt hyvin, vain pientä miukumista loppumatkasta. Helpotuksen huokaus, etukäteen tuli tietysti maalailtua kauhukuvia karkaavasta ja ison koiran kitaan joutuvasta kissasta...

Kotiovella ensimmisenä kuului maailman pikkuisin "miu" kuljetuskopasta. Sulkeuduin pirpanan kanssa työhuoneeseen, koska kohtaaminen Moyan kanssa pitkän matkan päätteeksi olisi ehkä ollut turhan stressaavaa. Elmeri tepsutteli ulos mökistään ihan ihmeissään. Sitten tutkittiin paikkoja pitkään ja hartaasti. Ensimmäiset kaksi minuuttia maata pitkin, mutta sitten häntä nousi pystyyn ja pikkuinen alkoi täppäillä leluhiiriä :) Sitten se olikin tätä loppuilta:



Pirpana kävi hienosti pissillä omassa kissanvessassaan ja söi kupillisen ruokaa myöhemmin illalla. Tää hentomieli-kissanorja nukkui sitten pikkukissan kanssa työhuoneessa ekan yön, kun yksinjääminen aiheutti niin suurta miukumista.

Tänään on tutustuttu koko asuntoon, häntä pystyssä edelleen. Ja tämä kissa on kyllä ihan ammattilainen kietomaan ihmiset häntänsä ympärille. Se tulee viereen, tuijottaa isoilla silmillä, kehräilee ja miukaisee että nyt silitä! Ja tunkee syliin, voi sitä söpöyttä :)

No, tarinan toinen puoli ei ole niin ruusuinen. Meidän Moya-neiti on ihan sydänjuuriaan myöten loukkantunut. Illalla muristiin ja sähistiin viereisessä huoneessa ja sama tahti on jatkunut tänään. Pirpanaa piti ensi tarkkailla pakastimen päältä:



Ei kovin ystävällinen ilme, ei... Moya murisee jos tulen lähellekään, Elmerin hajut on tietysti käsissä aika voimakkaana. Se tuijottelee verhojen takaa ja lausuu välillä painavan kommenttinsa tähän pikkukissa-asiaan.





Mutta kyllä me uskomme, että tämä tästä helpottaa. Moya on kuitenkin seurallinen, ystävällinen ja leikkisä, ihan kuten Elmerikin. Eli kissojen vaan pitää saada nämä piirteet kohtaamaan. Tai no eihän Elmerillä ole mitään ongelmaa, se on tottunut muiden kissojen läsnäoloon. Meidän hemmoteltu neiti vaan saisi naksauttaa päässään vivun toiseen asentoon. Sitä odotellessa...