Meillähän ei ole viety kissoja ulos yhtäaikaa, koska arvelutti, että liikkuvia osia on liian monta. (Eli 2 aikuista ja 3 liikkuvaa osaa. Aikuisia ei lasketa liikkuviksi osiksi, koska ne ovat köntystyneet liikaa.) Mutta pitihän sitä sitten vihdoin kokeilla.
Toisin kuin arvelimme, Pojan viihdyttäminen ei noussut ollenkaan ongelmaksi. Hän oli tohinalla mukana ja viiletti kissan luota toiselle. Viilettämistä tosiaan tarvittiin, koska eiväthän nämä karvakuonot menneet hetkeäkään samaan suuntaan. Mistään yhteisulkoilusta ei voinut puhuakaan, koska Moya hölkötti heti pihan oikeaan reunaan ja Elmeri suuntasi vasemmalla oleviin puskiin.
Vihdoin henkilökunnan oli otettava kovat keinot käyttöön ja kannettava Elmeri Moyan luokse. Pitihän sitä nyt saada dokumentoitua tämä suuri tilaisuus! Muuta toisin kuin eräillä (ja tässä välissä kirjuri jää taas kerran toljottamaan ällistyneenä, miten upeita kuvia nuo ovat), meillä saatiin otettua vähän erilaisia kuvia.
Moya oli ollut pihalla ihan innoissaan ja kiertänyt jo hehtaarin kokoisen pihan toiseen laitaan. Mutta sitten! Mitä TUO täällä tekee??
Se yhteiskuva onnistui sitten lopulta näin hienosti:
Moya otti jalat alleen ja suuntasi määrätietoisesti kohti ovea. Ihan loukkaantuneena. Hänen ulkoilukäynnilleen tuotiin tuo toinenkin, hmh. Elmeri jäi tapansa mukaan kiertelemään ja haistelemaan, kai se on hänelle normaalia, että siihen hassuun murisijaan törmää välillä ulkonakin.
Kotiovea kohti suunnistettiin hitaaaaasti, mutta onneksi Poika auttoi fleksin kantamisessa. Tietysti piti vähän kikkailla :)
4 kommenttia:
Hih, meille on käynyt joskus niin, että veljeä lähestytään kuin vierasta kissaa, jos ovat hetken ulkoilleet eri puolilla pihaa ja sitten eivät tajua, että ai niin, toihan on se mun veli. Välillä epäilemme, että ulkoilma sekoittaa karvaulkoilijoiden pään vähän liikaa :) Eli teilläkään se ei saattanut olla henkilö- eli kissakohtaista vaan vain yleinen ällistys, että ulkoilevatko muutkin kissat? Meillä siis ulkoillaan 95 % yhdessä ja välillä useita kertoja päivässä, mutta silti voi käydä noin. :D
Asuuko teillä tollanen pieni ihminen? Mistä se on oikeen tullu ja miks se on teillä koko ajan?
Meillä onneks vaan käy. Joskus se viipyy päiviä, ja ne päivät on pitkiä.
Tuosta pojan ulkoilutuksesta tulee kyllä pajon tyylipisteitä. Voiko kissaa paljon coolimmin enää taluttaa ;)
Meillä ulkona pitää aina välillä vaania sitä kaveria ja yllättää se jostain puskan takaa. Ja sitten täälläkin aina joskus pitää häntä pörrössä ihmetellä, kuka se toinen oikein olikaan. Aina ei voi muistaa, että siinä toisessa fleksissä ulkoilija olikin oma kämppis ;)
Aivan ihana tuo Pojan ja Elmerin kikkailukuva.
Lähetä kommentti