Kissojen ensireaktio tulokkaaseen oli hupaisa. Elmerin ilme kertoo kaiken:
Moya otti asian jo rutiinilla "aha, taas tätä". Moyahan on kokenut jo elämänsä ensimmäisen suuren järkytyksen, kun Poika aikoinaan saapui kotiin ja toisen, kun Elmerikin tuotiin reviirille. Yksi pieni vauva lisää tähän soppaan ei näköjään tunnu missään. Ensin tarkkailtiin tulokasta turvallisesti sängyn takaa ja sen jälkeen sitä ei ole tarvinnut paljon noteerata.
Elmeri taas on aiheuttanut paljon hauskoja hetkiä. Iso ronttikissa kun pelkäsi itseään lähes puolta pienempää vauvaa ihan täysillä. Kyllä se haistamassa kävi, kuten tuo ensimmäinen kuva kertoo, mutta sen jälkeen on pidetty tarkasti etäisyyttä. Kissa nähtiin ennen vauvan saapumista uudella häntä varten asennetulla nukkumapaikalla...
...mutta kun hoitopöytä sai ensimmäiset vauvanhajut, on Elmeri karttanut sitä kuin ruttoa. Yhteiskuvaan nämä kaksi perheen pienintä on saatu, kun nukkuva vauva on laskettu täysin Elmerin tunteista piittaamatta kissaparan viereen :D
Mutta nyt, vauvelin ollessa kuukauden ikäinen, sujuu yhteiselo on ihan hyvin. Elmeri ei alkujärkytyksestään huolimatta ottanut uutta perhedynamiikkaa niin raskaasti kuin Moya aikoinaan. Minkään sortin häiriökäyttäytymistä ei ole havaittu ja molemmat kissat suhtautuvat tulokkaaseen pitämällä pientä etäisyyttä. Vaikka on Elmeri edelleen tarkempi tästä etäisyydestä kuin Moya!
Niin juu, ja se on sitten tyttö. Meillä ei värikoodata vauvoja :)